perjantai 18. syyskuuta 2009

Mediarooleista

Mediankäytön suhteen taidan olla vastaanottaja. Otan siis useat jutut ihan annettuina. Mutta puolustuksekseni voin sanoa, että kun jossakin kerrotaan että tämä ja tämä asia on näin, niin okei, se on näin jonkun mielestä. Monista asioista on joka tapauksessa useita hyviä näkemyksiä. Myöntelen ja nyökyttelen, mutta lähinnä siksi että ymmärrän mitä haluttiin sanoa. Ei se tarkoita ettenkö olisi yhtä lailla samaa mieltä myös erilaisen totuuden kanssa.

Osaan olla kriittinenkin, tai ainakin elän siinä uskossa. Arkinen esimerkki tästä on internetin ruokaohjeiden metsästys. Etsin aina vähintään muutaman ohjeen samasta ruoasta, ja kokoan niiden ja omien rajallisten kokemusteni puitteissa yhden fiksulta kuulostavan toimintaohjeen.

Olen myös pilkunviilaaja. Muodon suhteen saatan olla jopa liian kriittinen. Jos kyse on esim. yhtään virallisemmasta tietolähteestä, tai vaikka ihan viihteestäkin, minua ärsyttää jos huomaan kirjoitusvirheitä. Myös kuvien suhteen pätee sama: jos kuvassa on jopa minun taidoillani ja tiedoillani huomattavissa olevaa pikkuvikaa, huomioni kohdistuu siihen. Rajaus saattaa olla hieman pielessä, tai kontrasti heikko. Se pistää minut miettimään, että eikö tätä nyt kukaan ollut tarkastanut ennen julkaisua.

Katselin eilen Mentalistia, ihan vain nautiskellen, viihteen suhteen ainakin yritän olla epäkriittinen ettei katselunautinto mene! Puolisoni taas suhtautuu sarjaan kriittisesti ("Se on ihan paska") eikä tullut katsomaan sitä kanssani :D

2 kommenttia:

  1. Joo kirjotusvirheet ärsyttää kyllä muakin. Joskus tuntuu, että joissain tenttikirjoissa niitä on ihan älyttömästi!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista :) Se on kyllä hassua miten painoon asti pääsee niin paljon kirjoitusvirheitä, jotka kuitenkin jo ei-äidinkielen opiskelijakin huomaa. Onkohan sitten niin kallista teettää oikolukua?

    VastaaPoista