Mediakasvatus matematiikassa osa II

Syyskuun lopulla kirjoittamani postauksen Mediakasvatus matematiikassa jälkeen ajatus mediakasvattamisesta matematiikan opettajan näkökulmasta jäi hautumaan mieleeni. Opetusharjoittelussa huomasin, että eräällä atk-kurssilla käytetään kurssin omaa wikiä, jota opettaja ja oppilaat rakentavat kurssin aikana. Kurssikirjan luvut Yleisestä mediaosaamisesta paikalliseen ja yhteisölliseen mediaosaamiseen, Kuvaa ymmärtämään – visuaalisen mediatajun ja -taidon opettamisesta,ja Mediakasvatus oppilaitosinstituution yhte(nä)isenä alueena ovat toimineet lähteenä.

Kurssikirjamme sivulla 76 todetaan sama asia, minkä luin jo aiemmin kurssin alussa jonkun kurssilaisen blogista (en muista enää kenen):

"Tietyissä oppiaineissa, kuten yhteiskuntaopissa, kuvataiteessa ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa, mediakasvatus substanssina on ollut luontevampi osa opetussuunnitelmaa kuin esimerkiksi matematiikassa."

Paineita, paineita. Kuitenkin myös matematiikassa mediaa voidaan käyttää oppimisen apuna, kuten aiemmassa blogipostauksessani mainitsin (lisätehtävät, lisätieto, kriittinen suhtautuminen mediaan).

Kurssikirjassamme puhutaan osallistumalla oppimisesta, sekä siitä miten sosiaalinen media olisi hyvä integroida osaksi opetusta ja opiskelua. Kurssiwiki voisi hyvin toteutettuna tukea tätä, oli kyse sitten minkä tahansa aineen kurssista. Näin saataisiin aktivoitua nykyteknologian mahdollistamaa luovuutta ja toimijuutta opiskelijoissa.

Kurssin aihepiirien ympärille kootun wikin hyviä puolia olisivat esimerkiksi asioiden lajittelu ja linkittäminen toisiinsa. Oppilaat voisivat "tagata" kurssin asioita toisiin matemaattisiin käsitteisiin, jotka jotenkin liittyisivät asiaan, omien assosiaatioidensa perusteella. Tätä kutsutaan folksonomiaksi, eli "kansanomaiseksi lajitteluksi".

Mitä ongelmia kurssiwikin kanssa sitten saattaa tulla, ja millaisia ratkaisuja niihin voisi olla? Yksi ongelma voisi olla se, että miten inspiroida opiskelijat käyttämään ja täydentämään wikiä aktiivisesti. Wikin käyttäminen voisi olla vaikkapa pakollinen osa kurssia, tai siitä voisi saada lisäpisteitä kokeeseen aktiivisuuden mukaan.

Entäpä sitten, jos joku oppilas saa päähänsä kumittaa toisten työt? Wikeissä on yleensä toiminto, jolla voi kumota muutoksia, samoin wikin historiaan jää tieto jokaisesta muokkauksesta ja muokkaajasta.

Pitäisikö kurssiwikin olla julkinen, vai kurssin sisäinen? Kannatan kurssin omaa, sillä silloin kynnys kirjoittaa sinne on matalampi. Toisaalta ideaa voi kehitellä myös tästä eteenpäin, kurssin lopulla voitaisiin vaikka valita paras wiki-sivu ja muokata se julkaisukelpoiseksi, ja sitten laittaa se suomenkieliseen Wikipediaan. Se voisi tuoda lisäarvoa ja kiinnostusta oppilaille.

Lähteet: Kynäslahti, Kupiainen & Lehtonen (toim.): Näkökulmia mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007